Skip to main content
89

Dette jobopslag er udløbet

Kalaallit Nunaanni uummammik unittoortarneq pillugu misissuinissamut atatillugu ph.d.-mik inuttassarsiuineq

Kalaallit Nunaanni uummammik unittoortarneq pillugu misissuinissamut atatillugu (ph.d.-mik ingerlasoq) atorfik inuttassarsiorneqarpoq.

Ilisimatusarfimmi ph.d.-mik atorfik Kalaallit Nunaanni uummammikkut unittoortarneq pillugu misissuinissamut atatillugu ukiunut pingasunut inuttassarsiorneqarpoq. Atorfik Karen Elise Jensen-ip aningaasaateqarfianit aningaasalersorneqassaaq 2020-milu 1. februar tamatumaluunniit kinguninnguanit inuttassarsiugaalluni.

Suliap allaaserinera
Nalinginnaasumik ilimagineqarpoq uummallunneq kalaallini europamiunit qaqutigoornerusoq, ilaatigut tamatumunnga patsisaalluni immap uumasuinik aalisakkanillu nerisaqarneq aqqutigalugu ”minarine n-3 fedtsyrinik” annertuunik pisarneq.
Kalaallilli Nunaanni uummatip taqarsuinik nappaateqarneq pillugu ilisimatusarnerit annikitsuinnaapput, taakkualu takutippaat uummalluut ”iskæmisk hjertesygdom” Europamiutulli atugaatigisoq, qaratsalli taqarsuini milittoortarneq marloriaatingajammik pisarluni.
Ilisimatusaatit arlalissuit kalaallini uummatip taqarsuini nappaatinut aallaaviusartut ersersinneqarput, taakkunanilu amerlanersaasa ersersippaat ”kardiovaskulære”-p ulorianaataa annertusiartortoq.

Aap naqitsineranik qaffattoortarneq, sukkornermik nappaateqarneq, pualavallaarneq aamma ”dyslipidæmi” kiissalu timimik aalatitsinnginneq annertusiartorput. Pujortartarneq suli annertoorujussuuvoq, innuttaasut inersimasut 60 %-iisa missaat, tamannali ukiuni 20-ni kingullerni arriitsumik appariartorpoq, taamatuttaaq imigassamik aalakoornartumik atuineq annikilliartorpoq, ilinniagaqartullu pigissaartullu amerlassusaat qaffakkiartorput. Sananeqaatinut tunngasutigut paasisat takutippaat kalaallini uummatip taqarsuitigut nappaateqartarnermut sananeqaatit ima patsisaatigisut, allaat uummatit taqaanni nappaatit sukumiisumik misissorniaraanni sananeqaatit kingornuttakkat avaqqunneq ajornarlutik.

Sananeqaatit kingornuttakkat eqqarsaatigigaanni, inuiaqatigiinni kalaallini kinguaariinni marlunni pingasuniluunniit allannguutit ersarissut pisimasut peqqissutsimut sunniuteqarsinnaapput, taakkuami inuiaqatigiinni sananeqaatinik kingornuttakkanik immikkuullarissunik piffiummata.
Ukiorpaalunnittaaq misissuiffigineqartoq tassaavoq uummalluutit ilaata ”non-iskæmisk delateret”-mik taaneqartup inuianni kalaallini takussaalluarnera, taamaammallu kalaallini uummatiliisarneq inuiannut allanut sanilliullugu ilimagisamit annertuneruvoq. Tamatumunnga patsisaasoq ilisimane-qanngilaq, isumaqarnarporlu tamanna sananeqaatinit pilersitaasimassasoq.

Suliniutip siunertaraa Kalaallit Nunaanni uummalluttut nalunaarsorneqarnissaat, tamatumunngalu patsisaasinnaasut paasiniarnissaat.

Aqqutissiuussisut
Professor Marit Eika Jørgensen, Ilisimatusarfik, Steno Diabetes Center Copenhagen & Syddansk Universitet
Lektor Michael Lynge Pedersen, Ilisimatusarfik og Livsstilsambulatorierne
                                                                                                                               
Piginnaasat
Atorfiup nakorsamit inuttalerneqarnissaa kissaataavoq. Kalaallit Nunaanni sulinermik misilittaga-qarneq aammalu/imaluunniit ”kardiovaskulære-p” iluani misilittagaqarneq iluaqutaassapput.

Suliap allaaserinera
Suliami ilaapput Kalaallit Nunaanni kliniskimik suliaqartut allat peqatigalugit kliniskimi ilisima-sanik katersineq. Angalasarnissat naatsorsuutigineqassapput, Kalaallit Nunaata iluani Qallunaallu Nunaannut Ph.d.-mik pikkorissariartornernut aammalu ilisimatusarfiit arlaanni misiligaanernut. Soqutigigaanni periarfissaqarpoq atorfiup ullup ilaannaani ingerlannissaanut, taassuma saniatigut kliniskimik sammisaqarluni.

Naliliisarneq
Piffissap qinnuteqarfiusup naanerani qinnuteqartut piukkunnaatillit oqaloqatigineqarnissamut toqqarneqassapput. Tamatuma kingornatigut qinnuteqartoq oqaloqatigineqarnissamut toqqagaasoq Ilisimatusarfimmi Qallunaallu Nunaanni Universitetimi Ph.d.-mut atuarnissamut qinnuteqassaaq.

Qinnuteqarneq
 

  • Allakkat (annerpaamik qupperneq ataaseq) tunuliaqutivit allaaserineranik, inuttut piginnaasannik, ilisimatusarnerup iluani soqutigisannik atorfimmullu qinnuteqarninni kajumissitsinnik imallit. Curriculum vitae (annerpaamik 2 pages).
  • Saqqummiussimasat allattorneqarfiat (soqutiginaateqarpat), tassunga ilanngullugit suliat saqqummiussassatut nassiussat saqqummiussassatulluunniit akuerisat.
  • Nakorsatut soraarummeersimanermik uppernarsaatit.
  • Inuit 1-2 ilinnik piukkussillutik nittarsaassisinnaasut paasissutissartaat.


Ph.d.-mik ilinniartutut atorfinitsitsineq qinnuteqaatip saniatigut makkuninnga imaqassaaq:
Ilinniartutut qinnuteqaat immersoriigaq, immersugassaq uaniippoq her.

  • Ilanngussaq 1: Milisitsissimanernut uppernarsaatit.
  • Ilanngussaq 2: Saqqummiussimasat allattorsimaffiat.
  • Ilanngussaq 3: Ph.d.-mi suliap allaaserinera, Universitetip maleruaqqusaaanut naapertuuttoq, kiisalu aqqutissiuussisuunerup suliamik naliliinera,

Ph.d.-mut tunngatillugu maleruaqqusat uani takuneqarsinnaapput. her:

  • Ilanngussaq 4: Curriculum Vitae.
  • Ilanngussaq 5: Aningaasanut missingersuutit.
  • Ilanngussaq 6: Taamaattoqarsimappat aningaasaliinissamut akuersissut / Akuersissutip allaaserinera.
  • Ilanngussaq 7: Taamaattoqarsimappat pædagogikum-imut uppernarsaatit.


Qinnuteqarfissaq kingulleq tassaassooq 20. Januar 2020.

Annertunerusuik paasissutissat
Annertunerusunik paasissutissanik pissarserusukkaanni attavissaassooq Professor Marit ika Jørgensen (marit.eika.joergensen@regionh.dk) imaluunniit Lektor Michael Lynge Pedersen (milp@peqqik.gl).


 

Aningaasarsiatigut atorfinitsitaanermilu atugassarititaasut
Akissarsiat atorfininnermilu atugassarititaasut, tassunga ilanngullugit atorfinitsitaanermi soraarnermilu angalanissamut akiliunneqarnissamut pisattallu nassiunneqarnerannut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat kattuffiullu isumaqatiginniarsinnaatitaasup attuumassuteqarfigisap akornanni isumaqatigiissutaasut atorfininnerup nalaani atuuttut naapertorlugit ingerlanneqassapput.

Najugaq
Atorfimmut atatillugu sulisunut inissiamik innersuussisoqarsinnaanngilaq. Qinnuteqartoq Namminersorlutik Oqartussani atorfeqarnermini sulisutut ineqartinneqareersimaguni sulisutut ineqarsinnaatitaanini tigummiinnarsinnaavaa. Atorfimmut atatillugu ini atorfeqarnermut tunngavoq, taamaalilluni atorfeqarnerup unitsinnerani qimanneqassalluni.

Qinnuteqaatit, CV, ilinniarsimasanut pikkorissaatigisimasanullu uppernarsaatit kiisalu paasissutissat allat pisariaqarsinnaasut "qinnuteqaat nassiuguk" toorlugu nassiutikkit.
E-mail-ikkut qinnuteqaatinik tigusineq ajorpugut.

 

Naalakkersuisut pillugu
Pissanganartunik ujarlerpit sulinerillu aqqutigalugu ulluinnarni inuunermut sunniuteqarnissat kissaatigaajuk, taamaaliornikkullu siunissamik ilusilersueqataallutit? Taava Namminersorlutik Oqartussani sulinissaq ilinnut tulluuppoq. Suliamut tunngatillugu sulisutut piginnaasaqarnissaq, pissutsinut misissuilluarsinnaaneq kiisalu allanngornernut piareersimajuarneq assut pingaartitaraagut. Tamakku saniatigut ulluinnarni suliassannik ilusilersuisinnaanerit uippakajaalertannginnissallu pingaaruteqarput.

Namminersorlutik Oqartussat tassaapput, Qitiusumik Allattoqarfik 650-it missaanik sulisulik naalakkersuisoqarfinnut arfineq-pingasunut aqutsisoqarfinnullu arlalinnut agguataarsimasut. Katilluta inuit 2500-t sinnerlugit Namminersorlutik Oqartussanut atassuteqarpugut. Qitiusumik Allattoqarfiup suliassaraa Naalakkersuisut aalajangernissaannut tutsuiginartumik tunngavissinnissaat kiisalu politikkikkut aalajangikkat piviusunngortinnissaat.

Namminersorlutik Oqartussat pillugit annertunerusumik uani atuarsinnaavutit http://www.naalakkersuisut.gl/job

Qinnuteqaat nassiuguk