Skip to main content
66

Aatsitanut tunnganusut Avatangiisinik Aqutsisoqarfimmut piffissami aalajangersimasumi suliassamut soqutiginarluinnartumut suliaqarsinnaasoq Inatsisileritooq Inatsisilerituuniluunniit Specialkonsulenti

Aatsitanut tunngasunut Avatangiisinik Aqutsisoqarfik juunip aallaqqaataa 2020-mit apriilip aallaqqaataa 2021-p tungaanut Inatsisilerisuumik pikkorissumik, sullarissumik naammassisaqarluarsinnaasumillu aatsitassiornermi avatangiisinut inatsisiliornermut atatillugu aammalu aatsitassiornerup iluani avatangiisinut inatsisini aaqqissuussinermi sulisussarsiorpoq.

Juunip aallaqqaataa 2020, ajornanngippat siusinnerusukkut isumaqatigiissusiornikkulluunniit sulilertoqarsinnaavoq.

Atorfik pillugu
Avatangiisinut aqutsisoqarfimmi sulisut tallimat, aqutsisoqarfimmi aqutsisoq sulisullu tallimat suleqatigissavatit. Taakkualu saniatigut Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmi Aatsitassiornermi naalakkersuisoqarfiup iluani sulisut suleqatigiumaarpatit kiisalu Avatangiisinut aqutsisoqarfiup ilisimatuussutsikkut siunnersortigisai Nationalt Center for Miljø og Energi (DCE)-meersut Pinngortitaleriffimmeersullu (GN) aamma suleqatigiumaarlugit.

Aatsitassarsiornerup iluani avatangiisinut inatsisit marluk naammassisarnissaat ingerlatsissavatit, aatsitassiornerup iluani avatangiisinut inatsisaasut nutartissavatit kiisalu inatsisitigut suliassat allat takkuttut suliarisassallugit. Ilaatigut suliarineqartartussat ilagissavaat suliffeqarfiup iluaneersunik avataaneersunillu ataqatigiissaarineq, isumaqatiginninniarnerni aqutsineq, suliniutip ingerlanerani isumaqatigiissutinik aqutsineq aammalu suliniummi allaffissornikkut suliassanik suliaqarneq kiisalu inatsisitigut suliarineqarsimasuni pitsaassutsinik qulakkeerininnerit. Pikkorissuussaatit, paasinartumik naatsumik nassuiaasinnaassusilik kiisalu tuluttut, kalaallisut qallunaatullu oqalussinnaassallutit.
Uagutsinnut pingaaruteqarpoq ilisimasat iluatigut pikkorissuunissat, sukkumiisumik suliaqarsinnaanissat namminersorsinnaanissallu – aammalu naammassisaqarsinnaassuseqarnissat suliannillu inaarsaasinnaanissat.

Naatsorsuutigaarput:

  • Inatsisilerituutut ilinniarsimasuunissat aammalu avatangiisinut aammalu/immaqaluunniit aatsitassiornerup iluani ilisimasaqarsinnaasutit
  • Kalaallit Nunaanni avatangiisinut aatsitassanullu tunngatillugu soqutiginnittuunissat ilisimasaqarnissallu
  • Oqartussaqarfinni ingerlatsinerni oqartussaqarfinnilu malittarisassani ilisimasaqarluarnissat
  • Nunat tamalaat akornanni avatangiisilerinermi namminersorlutit ataqatigiissaalluakkamik suliaqarusuttutit
  • Sulianut tunngatillugu ingerlatsisinnaassuseqartutit torersumillu periuseqartutit
  • Attaveqatigeeriaaserput annertuumik tuluttut ingerlanneqarnera peqqutaalluni tuluttut allannermi suliaqarnermilu misislittagaqartutit
  • Qarasaasianik atuinermi piginnaaneqartutit
  • Attaveqallaqqissuusutit ilisimasaqarfippillu iluani ersarissumik paasissutissiiffissannut assigiinngitsunut paasinartumik oqaatsit assigiinngitsut atorlugit paasissutissiisinnaasutit


Neqeroorutigaarput
Suliassat soqutiginartut pingaaruteqartut namminerlu akisussaaffigisannik namminersorfiulluarsinnaasut iluanni atorfik. Atorfimmi ilisimasatigut unammillerneqarluarsinnaavutit aammalu ilisimasaqarfippit inuttullu piginnaasaqassutsivit iluani ineriartorfiulluarsinnaalluni. Avatangiisinut aqutsisoqarfimmi pingaartitaraarput ataatsimoorluta ersarissumik, ataqatigiittumik ineriartoqatigiinnissarput, ingerlatsinerup iluani sulianik ingerlatsinerup iluani iluaqutaasinnaasumik. Atorfimmi pineqartumi ilisimasallit pikkorissut attaveqaatigineqarput tassuunakkkullu aqutsinerup iluani suleqatigiinnerullu iluani isummersoqatigiilluartoqarsinnaalluni.

Angalasarnissat pillugit
Suiamutu atatillugu naatsorsuutigineqassaaaq Kalaallit Nunaata iluani avataanullu angalalaartarnissaq. Tamaattumik ulluinnarni angalasinnaanissaq nalimmassarfigineqarsinnaasariaqassaaq.

Aningaasarsiatigut atorfinitsitaanermilu atugassarititaasut
Akissarsiat atorfininnermilu atugassarititaasut, tassunga ilanngullugit atorfinitsitaanermi soraarnermilu angalanissamut akiliunneqarnissamut pisattallu nassiunneqarnerannut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat kattuffiullu isumaqatiginniarsinnaatitaasup attuumassuteqarfigisap akornanni isumaqatigiissutaasut atorfininnerup nalaani atuuttut naapertorlugit ingerlanneqassapput. Immikkut ilisimasalimmut atorfik neqeroorutigineqarsinnaavoq qinnuteqartumut piginnaasanik eqqortunik uppernarsaatitaqartumut. .

Sulineq sapaatip akunneranut akunnerit 40-rupput.

Najugaq
Atorfimmut atatillugu sulisunut inissiamik innersuussisoqarsinnaanngilaq. Qinnuteqartoq Namminersorlutik Oqartussani atorfeqarnermini sulisutut ineqartinneqareersimaguni sulisutut ineqarsinnaatitaanini tigummiinnarsinnaavaa. Atorfimmut atatillugu ini atorfeqarnermut tunngavoq, taamaalilluni atorfeqarnerup unitsinnerani qimanneqassalluni.

Uagut pilluta – Aatsitanut tunngasunut Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmi 
Aatsitanut tunngasunut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik Pinngortitamut Avatangiisinullu Aqutsisoqarfiup ataani aqutsisoqarfiuvoq.  Aatsitanut tunngasunut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik aatsitassanut tunngasuni avatangiisinut, pinngortitamut silallu pissusaannut attuumassuteqartuni naliliisarlunilu aalajangiisarpoq suliffeqarfiit ilisimatuussuseq tunngavigalugu suliffeqarfinniit arlalinniit avatangiisinillu kikkunnilluunniit attuumassuteqanngitsunit siunnersorneqareernermi naliliinerit tunngavigalugit. Avatangiisinut Aqutsisoqarfik Nationalt Center for Miljø og Energi-mik (DCE) Aarhus Universitetip ataaniittumik kiisalu Pinngortitaleriffimmik (GN) ukiunik arlalinnik suleqateqarnissamik isumaqatigiissuteqarpoq. Avatangiisinut Aqutsisoqarfiup ersarissuunissaq, kinaassusersiortuunnginnissaq sunullu tamanut attuumassuteqartunut akuersaaqataarussussuseqartarneq angorusuppaa. Suliamut ilisimasaqarluarnissaq, peqqissaarluarnissaq, namminersorluartarnissaq tatigeqatigiinnermillu pilersitsisarnermik tunnavilimmik attaveqaqagiittarnissat suleqatigiikkuutaajusugut pingaartippavut. 

Pingasunngorneq apriilip arfineq pingajuat 2020 qinnuteqarfissaq kingulliuvoq. Oqaloqatiginninnerit ingerlaavartumik ingerlanneqassapput.

Paasissutissat sukumiinerusut
Atorfik pillugu sukumiinerusumik paasisaqarusukkuit Aqutsisoqarfiup pisortaa Najaaraq Demant-Poort saaffigineqarsinnaavoq oqarasuaat +299 34 68 38/ mobiili +299 56 06 60 imaluunniit e-mail: nasd@nanoq.gl

Aatsitassat pillugit oqartussaaffeqarfik pillugu sukumiinerusumik paasisaqarusukkuit nittartagaq www.govmin.gl misissorneqarsinnaavoq. 
Aatsitassanut tunngassuteqartut Avatangiisinut aqutsisoqarfiup nittartagaani www.asaa.gl -imi atuarneqarsinnaapput.

Qinnuteqaatit, CV, ilinniarsimasanut pikkorissaatigisimasanullu uppernarsaatit kiisalu paasissutissat allat pisariaqarsinnaasut "qinnuteqaat nassiuguk" toorlugu nassiutikkit.
E-mail-ikkut qinnuteqaatinik tigusineq ajorpugut.

 

Naalakkersuisut pillugu
Pissanganartunik ujarlerpit sulinerillu aqqutigalugu ulluinnarni inuunermut sunniuteqarnissat kissaatigaajuk, taamaaliornikkullu siunissamik ilusilersueqataallutit? Taava Namminersorlutik Oqartussani sulinissaq ilinnut tulluuppoq. Suliamut tunngatillugu sulisutut piginnaasaqarnissaq, pissutsinut misissuilluarsinnaaneq kiisalu allanngornernut piareersimajuarneq assut pingaartitaraagut. Tamakku saniatigut ulluinnarni suliassannik ilusilersuisinnaanerit uippakajaalertannginnissallu pingaaruteqarput.

Namminersorlutik Oqartussat tassaapput, Qitiusumik Allattoqarfik 650-it missaanik sulisulik naalakkersuisoqarfinnut arfineq-pingasunut aqutsisoqarfinnullu arlalinnut agguataarsimasut. Katilluta inuit 2500-t sinnerlugit Namminersorlutik Oqartussanut atassuteqarpugut. Qitiusumik Allattoqarfiup suliassaraa Naalakkersuisut aalajangernissaannut tutsuiginartumik tunngavissinnissaat kiisalu politikkikkut aalajangikkat piviusunngortinnissaat.

Namminersorlutik Oqartussat pillugit annertunerusumik uani atuarsinnaavutit http://www.naalakkersuisut.gl/job

Qinnuteqaat nassiuguk