Skip to main content
66

Aatsitanut tunnganusut Avatangiisinik Aqutsisoqarfimmut specialkonsulenti / Siunnersortsini aqutsisoq erninermut atatillugu taartaasutut inissisimaatigisoq

Avatangiisinik Aqutsisoqarfimmi aatsitanut tunngasunut suliaqarfimmi sulisumik piginnaasaqarluartumik aqutsinermillu misilittagalimmik pisariaqartitsivugut, pineqartoq Specialkonsulentitut / Siunnersortit aqutsisuattut atorfeqassaaq, Aqutsisoqarfimmilu Pisortap erninermut atatillugu sulinngiffeqarnerani juulip qulingiluaanniit 2020-mit apriilip aallaqqataa 2021-p tungaanut taartaagallassalluni. Ilakkuminartuuvutit suleqatikkuminartuullutit, nunat tamalaat akornanni suliassaqarfinni assigiinngitsuni suleriusini siunertaqarlutit sulisinnaavutit. Suliassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinnermi aaqqiissutissanik nassaarniallaqqissuuvutit kiisalu ersarissumik paasinnippasittumillu attaveqateqariaaseqarlutit.

Atorfiniffissaq maajip aallaqqaataa 2020 isumaqatigiissuteqarnikkulluunniit.

Atorfik pillugu
Avatangiisinik Aqutsisoqarfimmi sulisut tallimat qanimut suleqatigissavatit, massakkullu sulisut tassaniittut tassaapput Aqutsisoqarfimmi Pisortaq sulisullu sisamat. 2020-mi juulip qulingiluaanit 2021-mi apriilip aallaqqaataata tungaanut aqutsisoqarfimmi pisortaagallassaatit, Aqutsisoqarfiup Pisortaata erninerminut atatillugu sulinngiffeqarnerata nalaani, tamassumalu kingorna piginnaanitit aallaavigalugit Specialkonsulentitut Siunnersortiniluunniit aqutsisutut sulilissaatit.

Aqutsisoqarfimmi Pisortatut sulinerpit nalaani ulluinnarni ingerlatsinerup iluani aqutsinerit ingerlatissavatit aammalu immikkoortortaqarfimmi sulisut tallimaasut suliaannik aqutsissallutit. Taamaattumik sulisunik aqutsinerup saniatigut ingerlatsinerup, ataqatigiissaarinerup isumaqatiginninniarnernillu aqutsinernik, suliarineqartunut isumaqatigiissutit aqunnerinik aammalu suliniutini allaffissornernik minnerunngitsumillu sulianik ingerlatsinerni aatsitassarsiornerup iluani avatangiisinnut tunngatillugu isummersoqateqartassallutit. Naalakkersuisunut paasissutissiissutinik isummernissanullu tunngavissianik suliaqarsinnaasariaqarputit kiisalu innuttaasunut siammasissunut paasissutissiinerni peqataasinnaasariaqarlutit. Attaveqatigiinnerit nalinginnaasumik tuluttut, kalaallisut aammalu/imaluunniit qallunaatut ingerlanneqartarput.

Specialkonsulentitut imaluunniit Siunnersuisut aqutsisuattut sulininni aqutsinermi ikiortitut sulissaatit saniatigullu aatsitassarsiortoqarnerani oqartussaqarfinni suliassanik suliaqarnerit ingerlanneqassallutik. Aatsitassarsiortut aatsitassanik kulbrintinilluunniit misissuinissaannut atuinissaannulluunniit tunngassuteqartut oqartussaqarfinni suliassat assigiinngitsut avatangiisinut malittarisassaqarnerup iluaniittut suliarineqartassapput. Ulluinnarni sulinerni Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmi Aatsitassiornermi naalakkersuisoqarfiup iluani sulisut suleqatigiumaarpatit kiisalu Avatangiisinut aqutsisoqarfiup ilisimatuussutsikkut siunnersortigisai Nationalt Center for Miljø og Energi (DCE)-meersut Pinngortitaleriffimmeersullu (GN) aamma suleqatigiumaarlugit.

Uagutsinnut pingaaruteqarpoq ilisimasat iluatigut pikkorissuunissat. Avatangiisinut aqutsisoqarfiup iluani suleqatigiinnerup iluani ataatsimuulersitsisinnaavutit pitsaanerulersitsisinnaallutillu. Naatsorsuutigaarput piffissap ilaani aqutsinermik tigusisinnaassasutit tamatumalu kingorna aqutsinerup iluani tapitartuutaasinnaassasutit. Taakkualu saniatigut nutaanik ilikkagaqarnissamut kajumissuseqassasutit kiisalu atorfimmi suliassarineqartut iluanni ineriartornissamut suliaqarnissamullu ukkataqassasutit.

Naatsorsuutigaarput:

  • Naapertuuttumik qaffasissumik ilinniagaqarsimanissat naapertuuttumillu sulinermi misilittagaqarsimanissat, tassunga ilanngullugu aqutsinerup iluani misilittagaqarsimanissaq ingammik pinngortitalerinerup iluani imaluunniit inatsisilerinerup, aningaasalerinerup aammalu inuiaqatigiinni ilisimatusarnerup iluani avatangiisinut aatsitassarsiornerullu iluani ilisimasaqarlutit
  • Suliffeqarfiup iluanut avataanullu attaveqarnissamik pingaartitsissasutit assigiinngisitaartumillu attaveqariaaseqarsinnaassasutit
  • Ilisimasaqarfiit ajornartorsiuteqarfiillu assigiinngitsut iluanni ersarissumik paasissutissiiffissannut assigiinngitsunut paasinartumik oqaatsit assigiinngitsut atorlugit paasissutissiisinnaasutit
  • Kalaallit Nunaanni avatangiisinut aatsitassanullu tunngatillugu soqutiginnittuunissat ilisimasaqarnissallu
  • Oqartussaqarfinni ingerlatsinerni oqartussaqarfinnilu malittarisassani ilisimasaqarluarnissat
  • Nunat tamalaat akornanni avatangiisilerinermi namminersorlutit ataqatigiissaalluakkamik suliaqarusuttutit
  • Sulianut tunngatillugu ingerlatsisinnaassuseqartutit torersumillu periuseqartutit
  • Aqutsinerup iluani misilittagaqartutit aammalu soqutigisallit tunngavigalugit isumaqatiginninniarnernik ingerlatsinermi misilittagaqarnissat
  • Suliniutinik aqutsinernik misilittagaqartutit
  • Attaveqatigeeriaaserput annertuumik tuluttut ingerlanneqarnera peqqutaalluni tuluttut allannermi suliaqarnermilu misilittagaqarnissat
  • Qarasaasianik atuinermi piginnaaneqarnissat


Neqeroorutigaarput
Suliassat soqutiginartut pingaaruteqartut namminerlu akisussaaffigisannik namminersorfiulluarsinnaasut iluanni atorfik. Atorfimmi ilisimasatigut unammillerneqarluarsinnaavutit aammalu ilisimasaqarfippit inuttullu piginnaasaqassutsivit iluani ineriartorfissaqarpoq soorluttaaq Aqutsisoqarfimmi Pisortatut sulinerup ingerlanerani aqutsinerup iluani misilittakkanik katersiffiusinnaalluni tamatumalu kingorna aqutsisuni tapitartuutaanermi aamma misilittakkanik katersisoqarsinnaalluni. Avatangiisinut aqutsisoqarfimmi pingaartitaraarput ataatsimoorluta ersarissumik, ataqatigiittumik ineriartoqatigiinnissarput, ingerlatsinerup iluani sulianik ingerlatsinerup iluani iluaqutaasinnaasumik. Atorfimmi pineqartumi ilisimasallit pikkorissut attaveqaatigineqarput tassuunakkkullu aqutsinerup iluani suleqatigiinnerullu iluani isummersoqatigiilluartoqarsinnaalluni.

Angalasarnissat pillugit
Suliamut atatillugu naatsorsuutigineqassaaaq Kalaallit Nunaata iluani avataanullu angalalaartarnissaq.

Akissarsiatigut atorfininnermilu atugassiarititat 
Akissarsiatigut atorfininnermilu tunngasut, taakku ataanni atorfininnermi soraarnermilu pigisanillu nussuinermi piginnaatitaaffiit piffimmi atorfininnermi Namminersorlutik Oqartussat kattuffiullu isumaqatigiinniartussaatitap akornanni isumaqatigiissutit atuuttut tunngavigalugit aalajangersarneqassapput.

Uagut pilluta – Aatsitanut tunngasunut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik 
Aatsitanut tunngasunut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik Pinngortitamut Avatangiisinullu Aqutsisoqarfiup ataani aqutsisoqarfiuvoq.  Aatsitanut tunngasunut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik aatsitassanut tunngasuni avatangiisinut, pinngortitamut silallu pissusaannut attuumassuteqartuni naliliisarlunilu aalajangiisarpoq suliffeqarfiit ilisimatuussuseq tunngavigalugu suliffeqarfinniit arlalinniit avatangiisinillu kikkunnilluunniit attuumassuteqanngitsunit siunnersorneqareernermi naliliinerit tunngavigalugit. Avatangiisinut Aqutsisoqarfik Nationalt Center for Miljø og Energi-mik (DCE) Aarhus Universitetip ataaniittumik kiisalu Pinngortitaleriffimmik (GN) ukiunik arlalinnik suleqateqarnissamik isumaqatigiissuteqarpoq. Avatangiisinut Aqutsisoqarfiup ersarissuunissaq, kinaassusersiortuunnginnissaq sunullu tamanut attuumassuteqartunut akuersaaqataarussussuseqartarneq angorusuppaa. Suliamut ilisimasaqarluarnissaq, peqqissaarluarnissaq, namminersorluartarnissaq tatigeqatigiinnermillu pilersitsisarnermik tunnavilimmik attaveqaqagiittarnissat suleqatigiikkuutaajusugut pingaartippavut. 

Aningaasarsiatigut atorfinitsitaanermilu atugassarititaasut
Akissarsiat atorfininnermilu atugassarititaasut, tassunga ilanngullugit atorfinitsitaanermi soraarnermilu angalanissamut akiliunneqarnissamut pisattallu nassiunneqarnerannut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat kattuffiullu isumaqatiginniarsinnaatitaasup attuumassuteqarfigisap akornanni isumaqatigiissutaasut atorfininnerup nalaani atuuttut naapertorlugit ingerlanneqassapput.

Immikkut ilisimasalimmut atorfik neqeroorutigineqarsinnaavoq qinnuteqartumut piginnaasanik eqqortunik uppernarsaatitaqartumut.

Sulineq sapaatip akunneranut akunnerit 40-rupput.

Najugaq
Atorfimmut atatillugu malittarisassat qaqugukkulluunniit atuuttut naapertorlugit sulisunut inissiamik pequsersorsimanngitsumik innersuussisoqarsinnaavoq. Inissamik innersuussisoqarsinnaanngilaq, pineqartoq atorfimmut atatillugu ineqareersuuppat, imaluunniit ineqarsimappat kommunep inaataanik Namminersorlutillu oqartussalluunniit inaataanik. Malittarisassat qaqugukkulluunniit atuuttut naapertorlugit inissiamut innersuussutigineqartumut akiliutit qularnaveeqqutillu akilerneqassapput. Atorfimmut atatillugu ini atorfeqarnermut tunngavoq atorfeqarnerullu unitsinnerani qimanneqassalluni.

Ineqarnermut akiliut aamma inissiap pitsaassusaa nikerarsinnaapput inissiap qanga sananeqarsimanera, piginnittua il.il apeqqutaallutik. Sulisutut ataavartumik initaarnissaq utaqqinarsinnaavoq, taamaattumik utaqqiisaagallartumik inissiisoqarsinnaasarpoq, tassunga ilanngullugu najugaqatigiiffinnut minnerusunut imaluunniit akunnittarfimmi inissianut inissiisoqarallarsinnaalluni, taakkulu akileraarusersorneqassallutik. Sulisunut inissiani utaqqiisaasumiklluunniit inigisani angisuunik uummasuuteqarsinnaaneq soorlu qimmeqarsinnaaneq qitsuuteqarsinnaanerluunniit periarfissaqanngilaq.

Qinnuteqarfissaq kingulliuvoq tassaavoq 8. april 2020. Oqaloqatiginninnerit ingerlaavartumik ingerlanneqassapput.

Paasissutissat sukumiinerusut
Atorfik pillugu sukumiinerusumik paasisaqarusukkuit Aqutsisoqarfiup pisortaa Najaaraq Demant-Poort saaffigineqarsinnaavoq oqarasuaat +299 34 68 38/ mobiili +299 56 06 60 imaluunniit e-mail: nasd@nanoq.gl

Aatsitassat pillugit oqartussaaffeqarfik pillugu sukumiinerusumik paasisaqarusukkuit nittartagaq www.govmin.gl misissorneqarsinnaavoq. 

Aatsitassanut tunngassuteqartut Avatangiisinut aqutsisoqarfiup nittartagaani www.asaa.gl -imi atuarneqarsinnaapput.

Qinnuteqaatit, CV, ilinniarsimasanut pikkorissaatigisimasanullu uppernarsaatit kiisalu paasissutissat allat pisariaqarsinnaasut "qinnuteqaat nassiuguk" toorlugu nassiutikkit.
E-mail-ikkut qinnuteqaatinik tigusineq ajorpugut.

 

Naalakkersuisut pillugu
Pissanganartunik ujarlerpit sulinerillu aqqutigalugu ulluinnarni inuunermut sunniuteqarnissat kissaatigaajuk, taamaaliornikkullu siunissamik ilusilersueqataallutit? Taava Namminersorlutik Oqartussani sulinissaq ilinnut tulluuppoq. Suliamut tunngatillugu sulisutut piginnaasaqarnissaq, pissutsinut misissuilluarsinnaaneq kiisalu allanngornernut piareersimajuarneq assut pingaartitaraagut. Tamakku saniatigut ulluinnarni suliassannik ilusilersuisinnaanerit uippakajaalertannginnissallu pingaaruteqarput.

Namminersorlutik Oqartussat tassaapput, Qitiusumik Allattoqarfik 650-it missaanik sulisulik naalakkersuisoqarfinnut arfineq-pingasunut aqutsisoqarfinnullu arlalinnut agguataarsimasut. Katilluta inuit 2500-t sinnerlugit Namminersorlutik Oqartussanut atassuteqarpugut. Qitiusumik Allattoqarfiup suliassaraa Naalakkersuisut aalajangernissaannut tutsuiginartumik tunngavissinnissaat kiisalu politikkikkut aalajangikkat piviusunngortinnissaat.

Namminersorlutik Oqartussat pillugit annertunerusumik uani atuarsinnaavutit http://www.naalakkersuisut.gl/job

Qinnuteqaat nassiuguk