Siku saaligaluttuinnarpoq
Issittup imartaata sikua ukioq manna aatsaat taama saatsigilersinnaavoq, ilisimatuut mianersoqqusipput.
Amerikarmiut avataarsualiarnermik ingerlatsiviata NASA-p USA-mi University of Boulderimi National Snow and Ice Data Center peqatigalugu Polarhavimi sikup issussusia misissorsimavaat, paasisimavaallu siku aasariartornerani ajoquteqalaartoq, taamatut berlingske.dk allappoq.
Ilisimatuut naapertorlugit siku issusooq, ukiut arlallit sikuannik taaneqartartoq, ukiuni kingullerni tallimani sikumik nutaajunerusumik, ukiunik marluinnarnik pisoqaassusilimmik taarserneqarsimavoq.
Siku nutaajunerusoq ukiut arlallit sikuattut issutiginanilu manngertiginngilaq taamaalillunilu kiammik aakkiartornissamullu ulorianartorsiornerujussuulluni.
Ilisimatuut naliliipput Polarhavip sikuata 90 procentia maannakkorpiaq ukiunik marluinnarnik pisoqaassuseqartoq. Piffissami 1981-imiit 2000-imut agguaqatigiissillugu 70 procentiinnaa ukiunik marlunnik pisoqaassuseqartarsimavoq.
Ilisimatuut paasisimavaattaaq 2008-2009-mi ukiuunerani sikup Polarhavimi ukiut annikinnerpaaffigisaasa tallimassarigaat, 1979-imi siku qaammataasakkut nakkutigineqalermalli. Tamatuma saniatigut paasineqarsimavoq ukiuunerani siku ukiut arfinilissaa ingerlatiinnarlugu piffissami 1981-imiit 2000-imut agguaqatigiissillugu siammarsimasarnerminit annikinnerusoq.
– Sikup siammarsimassusia pingaaruteqarpoq Issittup qanoq innerata uuttortarnissaanut, Charles Fowler, University of Boulderimeersoq, oqarpoq.
– Sikulli issussusia immikkut pingaaruteqarpoq, pingaartumik ukiukkut, pissutigalugu ataatsimut isigalugu sikup qanoq issusianut takussutissat pitsaanersarimmassuk. Siku saanneruleraangami aasaanerani aannissaminut ulorianartorsiornerusarpoq.